Tutkijoilla on yllään turvalliset suojavarusteet. kuva: Sari Komulainen

Ekokymppi tekee tällä viikolla lajittelututkimusta Majasaaren jätekeskuksessa. Jäteauton  tuomista sekajätekuormista otetaan 100 kg:n satunnaisnäyte-eriä. Roskapussit avataan ja roskat lajitellaan tarkasti erilaisiin jätejakeisiin. Tarkoituksena on selvittää polttokelpoisen jätteen, pakkauksien ja kierrätyskelpoisen materiaalin määriä sekajätteessä. Tässä vaiheessa on jo havaittu, että biojätettä on luvattoman paljon sekajätteen joukossa. Erikoinen ilmiö on se, että joissakin tapauksissa on suljettu biojätepussi laitettu sekajätepussiin; lajittelu on siis tehty, mutta biojätteen paikka on väärä. Lasi- ja metallijätettä on kiitettävän vähän, lajittelu on siltä osin toiminut. Huomioinarvoista on myös se, että yhdestä 100 kg:n näyte-erästä vain yksi roskapussi oli lajiteltu kaikkien lajitteluohjeiden mukaisesti, muista roskapusseista löytyi muutakin kuin sekajätettä. 

Kainuulaisissa roskapusseissa on alustavan tutkimushavainnon perusteella huolestuttavan paljon biojätettä.

Lajittelututkimus tehdään Jätelaitosyhdistyksen ohjeistuksen mukaan, jolloin se on valtakunnallisesti verrattavissa ja yhdenmukainen toisten jätelaitosten kanssa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään jäteneuvonnassa. Tutkimuksella selvitetään myös sekajätteen laatua vuoden 2017 polttokäsittelyjä varten. Tuolloin kainuulaiset sekajätepusseja poltetaan Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksessa Varkaudessa. Jätteen polttaminen vaatii entistä huolellisempaa lajittelua. Esimerkiksi biojätteen määrä sekajätteen joukossa tulisi olla mahdollisimman alhainen.

@ Marjut

Suomalainen käyttää kaupan arvioiden mukaan 55 muovikassia vuodessa henkeä kohti. Käytännössä voisi ajatella, että kerran viikossa käydään kaupassa ja aina otetaan kaupasta muovikassi kotiin kuljettamista varten. Tällaisessa käytöksessä on moittimisen varaa, ainakin jätteen vähentämisen näkökulmasta.

Euroopan parlamentti on pohtinut muovikassien käyttöä (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Muovikassien_kayton_vahentamisesta_saavu(31998)), koska se on oikeasti todellinen ongelma muovijätteen suhteen. Jäsenmailta edellytetään vaihtoehtoisia toimia muovikassien käytön vähentämiseksi. Tähän ongelmaan tarvitaan tietysti valtakunnan ja EU-tason ohjausta, jotta kuluttajien käyttäytymistä voidaan ohjata. Mutta todellisuudessa kenenkään meistä ei tarvitse nokkaansa pidemmälle katsella tässä asiassa. Homman voi kuntoon omalta osaltaan, niin että tavoitteet jätteen määrän vähentämisestä ylittyvät vähintään sataprosenttisesti. Muuta ei tarvitse tehdä, kuin muistaa kuljettaa aina mukana kangaskassia tai isommilla kauppareissuilla koreja ja muita tyylikkäitä ja persoonallisia kasseja tavaroiden kuljettamiseen. Vaatekaupassakaan ei ole pakko ottaa ostoksiaan muovikassiin, vaan voi pyytää myyjää laittamaan ne itse tuomaansa kestokassiin. Monet yritykset jakavat mainoslahjoina käteviä pieneen tilaan mahtuvia kasseja, ja saa niitä tietysti ostamalla melkein mistä kaupasta vain. Jopas on helppoa! Aloitetaanko itsestämme ja luovutaan pahasta tavasta valita ostoksille muovikassi?! Tämä on todella helppo tapa vähentää muovijätteen määrää eikä vaadi itseltä kuin pienen asennemuutoksen.

@ Marjut

Kierrätys.info toimii myös mobiililaitteissa. kuva: Marko Laakkonen/JLY

Kierrättäjän valtakunnallinen opas ja tietopalvelu kierrätys.info on nyt entistä käytettävämpi ja kattavampi. Sivusto toimii edistyneimmillä käyttöjärjestelmillä kännyköiden ja tablettien pienillä näytöillä. Uudistuksen myötä kierrätys.info sai myös aikaisempaa selkeämmän ulkoasun.

Jos laitteen paikannusominaisuus on kytketty päälle, palvelu tarjoaa automaattisesti hakijaa lähimmät kierrätyspisteet. Hakua voi tarkentaa valitsemalla alueen tai lähtöpisteen ja haluamansa jätelajin.

Kierrätys.info -palvelu on ollut kuluttajien käytössä vuodesta 2008 alkaen. Kävijöiden määrä on kasvanut jatkuvasti. ”Palvelua käyttää päivittäin 300 – 400 henkilöä”, kertoo Jätelaitosyhdistyksen kehityspäällikkö Timo Hämäläinen.

Verkkopalvelu on muodostunut keskeiseksi tietolähteeksi. Palvelusta löytyy alueellisten kierrätyspisteiden lisäksi tietoa lajittelusta ja kierrätyksestä. Nykyisin järjestelmän tietokanta sisältää yli 27 000 jätelajikohtaista keräyspistettä lähes 12 000 paikassa ja pisteverkko kattaa lähes koko Suomen.

Tietoja päivittävät kuntien jätelaitokset ja tuottajayhteisöt. Kierrätys.infon ajantasainen verkostotieto tarjoaa myös hyvän lähtökohdan jätehuollon kehittämiselle. JLY toimii hakupalvelun ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

Kierrätys.infoa kehitetään edelleen. Seuraavaksi mukaan tulevat rakennus- ja purkujätteen kierrätyspisteet ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Kierrätys.info: http://kierratys.info 

JLY - Jätelaitosyhdistys ry edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 35 jätelaitosta. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5,2 miljoonan asukkaan jätehuollon yhteistyössä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa.

JLY:n tiedotteesta 20.11.2014 @ Marjut

Selän takana kuului kevyitä poksahduksia, kun kävin eräänä päivänä Prisman pullonpalautusautomaatilla. Äänet lienevät kuuluneet Recserin paristonkeräyslaatikosta! Huh-huh!! Vasta jälkikäteen olen oivaltanut, että tästä olisi pitänyt välittömästi ilmoittaa jollekin talon väestä, ettei kävisi niin kuin Kontiolahdella myöhemmin kävi (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111018825036_uu.shtml). 

Käytöstä poistettujen paristojen navat kannattaa teipata ennen varastointia. Teippausohje koskee erityisesti litium-paristoja, mutta ainakaan minä en ole jokaisesta paristosta satavarma, onko se juuri tällainen. Niinpä lienee turvallisinta teipata kaikki paristot ja kännyköiden akut. Paristosta teipataan molemmat navat ja akusta metallipinnat. Maalarinteippi on oiva väline tähän tarkoitukseen, ja tietysti myös suuri suosikkini ilmastointiteippi :-) 

Harva tuo käytetyt paristot heti paristonkeräykseen, joten varastointia tehdään myös kotona. Teippaus kannattaa tehdä heti kun paristot poistaa käytöstä, sillä räjähdysvaara on olemassa tietysti myös kodin keräyspurnukassa. Paristonkeräyslaatikoissa on ohjeet teippauksesta, mutta ainakin minulla on tuntumaa, että tästä ei vielä tiedetä riittävästi. Tarkistathan nyt heti kodin paristopurnukat, teippaat paristot ja toimitat ne turvallisesti paristonkeräykseen.

Turvallista syksyä
@ Marjut

Lajittelun merkitys kasvaa jätteiden poltossa

Jätteitä poltetaan Suomessa useissa polttolaitoksissa. Kaikkialta kiirii viestiä, että jätteenpolttolaitokset ovat kohdanneet vaikeuksia, koska laitoksiin toimitetaan sinne kuulumatonta jätettä. Polkupyörät, kylpyammeet, auton moottorit ja muut vastaavat isot jäte-esineet pitää toimittaa esimerkiksi metallinkeräykseen; niiden jäteosoite ei ole poltettavan jätteen joukossa. Helposti ajattelee, että kun jäte teollisesti poltetaan, niin voi sysätä kaiken samaa läjään  ja survoa polttokattilan uuniin. Näin asia ei suinkaan ole, kaikkea muuta! Jotta jätepolttolaitos voi toimia tehokkaasti ja poltettava materiaali täyttää kaikki laatukriteerit, jätteen täytyy olla huolellisesti lajiteltua, polttoon soveltuvaa materiaalia. Lajittelu on siis entistä tärkeämpää, kun jätettä ryhdytään käsittelemään polttamalla.

Tehosta lajittelua

Kainuun jätteitä toimitetaan tulevaisuudessa Riikinvoima Oy ekovoimalaitokselle Leppävirralle, kun laitos on saatu valmiiksi vuonna 2016. Kainuulaisten on syytä jo nyt tarkastella entistä tarkemmin jätteiden lajitteluaan, jotta jätteen poltto lähtisi tulevaisuudessa ongelmitta käyntiin. Näin vältyttäisiin vastaavilta ongelmilta, joihin on törmätty muissa Suomen jätepolttolaitoksissa (linkki: Yle uutiset 6.11.2014: lajittelusta johtuvia ongelmia Vantaan jätevoimalassa). Vielä on aikaa opetella entistä tarkemmaksi lajittelijaksi.

@ Marjut